Salibandyn säännöt ja kilpailumuodot

Salibandy on Suomessa suosittu pallopeli, joka on saanut vaikutteita muun muassa jääkiekosta ja jääpallosta. Tällä sisällä pelattavalla lajilla on myös kotoisampi nimitys, sähly, ja sen harrastajiin kuuluu lähes 350 000 suomalaista. Tässä artikkelissa kerromme lajin säännöistä ja kilpailumuodoista.

Pelipaikka ja pelaajien varusteet

Salibandyä pelataan suorakulmion muotoisessa kaukalossa, jonka kulmat ovat pyöristettyjä. Kaukalon pituus on 40 metriä, ja vastaavasti sen leveys on 20 metriä. Keskiviiva jakaa kentään kahteen osaan, ja maalin ympärillä on maalialue sekä maalivahdin alue. Pelikentällä on kuusi kiistapallopistettä, joista peliä voidaan jatkaa kiistapallolla. Molemmilla joukkueilla on käytössään 10 metrin leveä vaihtoalue.

Kussakin joukkueessa saa olla enintään 20 pelaajaa, joista kentällä yhtä aikaa on maalivahdin lisäksi korkeintaan viisi kenttäpelaajaa. Joukkue saa myös halutessaan pelata ihan maalivahtia. Pelaajien vaihtaminen on sallittua missä tahansa pelin vaiheessa, mutta vahdon täytyy tapahtua erikseen määrätyllä vaihtoalueella. Joukkue valitsee yhden pelaajista kapteenikseen, joka käyttää hihanauhaa. Kapteeni saa halutessaan puhutella tuomaria. Salibandyottelussa on kaksi erotuomaria, jotka ovat keskenään samanarvoisia.

Salibandypelaajan varusteisiin kuuluvat kengät, polvisukat, lyhyet housut ja pelipaita. Joukkueen kenttäpelaajien peliasujen tulee olla yleisilmeeltään yhtenäiset, eli käytännössä seuralla on tietty peliasu, jota kaikki pelaajat pitävät. Maalivahti saa käyttää hanskoja muttei kuitenkaan mitään sellaisia varusteita, jotka peittävät maalia enemmän kuin maalivahdin oma vartalo peittää.

Vaatteiden ja kenkien lisäksi pelaajilla on maila, jonka lavan käyryys ei saa ylittää 30 millimetriä. Mailan lapa ei myöskään saa olla teräväkärkinen. Aivan kuten jääkiekossakin, myös sählyssä mailoja on saatavilla erikseen vasemmalta ja oikealta puolelta pelaaville pelaajille.

Salibandyn säännöt

Yksityiskohtaista tietoa salibandyn säännöistä löytyy esimerkiksi kansainvälisen salibandyliiton sivuilta. Salibandyn peliaika on tyypillisesti 3 kertaa 20 minuuttia. Erien välissä on erätauko, jonka pituus on yleensä 10 minuuttia. Virallisista peliajoista voidaan poiketa sarjajärjestäjän päätöksellä siten, että peliajan pituuden on kuitenkin oltava vähintään 2 x 15 minuuttia. Myös erätaukojen pituutta voidaan tarvittaessa muuttaa.

Erätauolla joukkueet vaihtavat puoli, ja kukin erä alkaa niin sanotulla kiistapallolla pelikentän keskipisteestä. Jääkiekon tavoin ajanotto pysähtyy tuomarin vihellykseen. Molemmilla joukkueilla on käytössään yksi puoliminuuttinen aikalisä. Jos varsinainen peliaika päättyy tasapeliin, pelataan tyypillisesti kymmenen minuutin jatkoaika. Jatkoajalla peli päättyy jomman kumman joukkueen maaliin. Jos kumpikaan joukkue ei saa jatkoajalla maalia, paremmuus ratkaistaan rangaistuslaukauskilpailussa.

Jokaisen maalin jälkeen peli jatkuu kiistapallolla pelikentän keskipisteestä. Jos pallo menee yli laidan tai osuu kattoon, jatkuu peli sisäänlyönnillä. Sisäänlyönnissä vastustajan on siirryttävä vähintään kolmen metrin päähän pallosta.

Salibandyä muistuttavan sählyn säännöt ovat vapaammat ja lajin harrastajat voivat halutessaan soveltaa sääntöjä sopimuksen mukaan.