Salibandy on monipuolinen, sisätiloissa pelattava joukkueurheilulaji, joka sopii harrastuksena lähes kaiken ikäisille. Tässä artikkelissa kerromme salibandystä harrastuksena ja kilpaurheilun muotona.
Mitä salibandy on ja miten sitä pelataan?
Salibandy on sisätiloissa, yleensä liikuntahalleissa pelattava peli, joka on saanut vaikutteita jääpallosta, jääkiekosta sekä katukiekosta. Mailoilla 
pelattavan pelin nimi johdettiin ruotsinkielisestä nimestä, ja usein lajista käytetäänkin suomalaisten kielenkäyttöön paremmin sopivaa versiota sähly. Sählyllä tarkoitetaan kuitenkin ennen kaikkea harrastusmielessä ja hieman vapaammilla säännöillä pelattaa salibandyn varianttia, ja salibandy mielletään lajin kilpailu-urheilumuodoksi.
Salibandyn kehittäjämaana pidetään Ruotsia, missä se onkin suosittu kilpaurheilu- ja harrastusmuoto. Suomessa lajia harrastetaan kilpailu-urheilulajina sekä naisten, miesten että lasten sarjoissa. Sekä naisten että miesten maajoukkueet kamppailevat maailmanmestaruudesta säännöllisesti.
Salibandyn historia
Salibandyssä käytetty muovimaila kehitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1958. Ensimmäisessä mailassa lapa oli jääkiekon tavoin suora, ja peliä kutsuttiinkin tällöin nimellä floorhockey. Käytössä ei ollut vielä pallo, vaan 
jääkiekosta imitoitu muovinen kiekko. Pallo tuli peliin mukaan vasta myöhemmin, 1960-luvulla, jolloin nykymuotoisen salibandyn ensimmäiset pelit pelattiin Ruotsissa. Seuraavalla vuosikymmenellä laji levisi myös Suomeen, ja ensimmäisen kotimaan turnauksen järjesti Helsingin yliopiston liikuntatoimisto. Maailman ensimmäinen salibandyyn keskittynyt seura perustettiin Ruotsissa vuonna 1974, mutta Suomessa vasta järjestäytynyt toiminta pääsi toden teolla vauhtiin vasta 1980-luvulla ja ensimmäiset SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1983.
Salibandyn on suosittu laji Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Sveitsissä, joka perusti oman lajiliittonsa keväällä 1985. Kansavinälinen liitto perustettiin seuraavana vuonna, ja ensimmäiset televisioidut ottelut nähtiin vuonna 1989. Ruotsi on hallinnut lajin maailmanmestaruuskilpailuja melko suvereenisti muutamaa Suomen voittamaa kultaa lukuun ottamatta. Myös Sveitsi on voittanut yhden MM-kullan naisten salibandyssä vuonna 2005.
Salibandy Suomessa
Vaikka laji on suhteellisen nuori, on Suomessa salibandyn harrastajia noin 350 000. Tämä tarkoittaa sitä, että laji on maassamme palloilulajeista toiseksi suosittu heti jalkapallon jälkeen. Lisenssipelaajien määrässä mitattuna suosio ei ole niin suuri, mutta toisaalta se kertoo siitä, että salibandy on Suomessa ennen kaikkea harrastus, joka sopii monentasoisille liikkujille. Lajia on helppo
harrastaa koulujen ja päiväkotien liikuntasaleissa, eikä harrastuksen aloittaminen edellytä suuria panostuksia tai varustehankintoja.
Maamme korkein taso on tällä hetkellä sekä miesten että naisten sarjoissa salibandyliiga, jonka lisäksi lajia voi harrastaa divisioonatasoilla. Junioritoimintaa on A-junioreista F-junioreihin. Ammattilaisia lajin parissa ei tosin juuri vielä ole, ja monet pelaavat päätoimen ohella. Lisätietoja lajista löytyy esimerkiksi salibandyliiton sivuilta.
Miksi salibandy on hyvä liikuntalaji?
Salibandy tai kotoisasti sähly on erittäin monipuolinen liikuntalaji, joka kehittää kestävyysominaisuuksien lisäksi myös pallonhallintaa, ketteryyttä ja pelinlukutaitoa. Kyseessä on nopea pallopeli, jossa palloa on seurattava nopeasti ja tehtävä itsekin kentällä nopeita liikkeitä. Harrastuksen aloittamiseen tarvitaan oleellisesti vain sisäpelikengät ja mailat, pelikavereita, maalit ja pallo. Lapsille ja nuorille suositellaan käytettävän suojalaseja silmävammojen ehkäisemiseksi, mutta ilman niitäkin pääsee harrastuksessa hyvin alkuun.
Sählykerhoja järjestetään monissa kouluissa ja päiväkodeissa. Urheiluseuroissa järjestetään perheen pienimmille perhesählyjä, johon pienet lapset voivat osallistua yhdessä vanhempansa kanssa. Tietoa harrastuksesta on helppo löytää, ja lajin kokeilu on helppoa. Pelinlukutaidoista on hyötyä lähes kaikissa muissa pallopeleissä, kuten jääkiekossa ja jalkapallossa.
