Salibandy joukkueurheilulaji, joka muistuttaa etäisesti jääkiekkoa ja jääpalloa. Näistä talvilajeista poiketen salibandya pelataan kuitenkin sisätiloissa ja ilman erityisiä varusteita. Tässä artikkelissa kerromme salibandymailoista ja niitä koskevista säännöistä. Sählyssä säännöt ovat vapaammat, mutta toki salibändyn yleisiä periaatteita ja keskeisiä sääntöjä, esimerkiksi lavan pitämistä matalalla, kannattaa noudattaa myös sählypeleissä.
Mailaa koskevat säännöt
Mailan on ensinnäkin oltava Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) merkitsemä ja hyväksymä. Mailan vartta saa käsitellä vain pituuden osalta, mutta muunlaine
n käsittely on kielletty. Vartta voi kuitenkin tarvittaessa teipata, mutta hyväksymis- ja tunnistamismerkkejä ei saa teippauksella peittää.
Salibandyssä käytettävän mailan lapa ei saa olla teräväreunainen, ja mailan käyryyden on oltava korkeintaan 30 millimetriä. Lapaa ei saa käsitellä millään muulla tavoin kuin käyristämällä. Käyryys mitataan lavan sisäpuolelta, sen korkeimmasta kohdasta silloin, kun maila makaa tasaisella alustalla. Mailan lavan vaihtaminen on sallittua, jos lapa on hyväksytty käytettäväksi kyseisen varren kanssa. Lavan ja varren liitoskohdan teippaaminen on sallittua, mutta lapaa ei saa millään tavoin heikentää.
Mailan käsittely pelissä ja treeneissä
Mailan käsittelyharjoitukset kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Pallon kuljettaminen, rannevedot, rystylyönnit ja lämärit kuuluvat niin harrastajan kuin kilpapelaajankin perusharjoituksiin. Salibandyssä nopealla liikkumisella ja syöttelyllä on keskeinen rooli, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota myös harjoittelussa ja sen suunnittelussa.
